Eilen meidän ovesta ilmestyi kantokoppa. Olin ihan paniikissa. Tietenkin ajattelin, että koppa tarkoittaa eläinlääkäriä. Mutta huh, sieltähän vain tuli yksi meikäläinen lisää! Kissanpäivät sentään olin täpinöissäni. Vihdoin tässä talossa vallitsee oikeanlainen tasapaino; kolme kissaa ja kaksi ihmistä.
Tapani mukaan menin heti moikkaa tätä uutta kaveria, mutta jostain kumman syystä tää kaveri ei tykännyt. Kuului vain sähinää, sihinää ja hampaiden kalinaa. Herkempi kaveri, ajattelin. Tökin välillä kepillä jäätä ja kokeilen, josko se olis jo lämmennyt. Edistystä on tapahtunut. Enää kaveri vain murahtaa, kun laahustan ohi.
Valitettavasti mulla on vain viikko aikaa liehitellä tätä kaveria, jonka nimi on muuten Nemo.
PS. Oletteko koskaan nähneet kissaa, joka pitää suutaan auki 24/7? Juokseekohan silloin ruoka suoraan suuhun.
Hih, mikä kuva!
VastaaPoistaMun Masa-vainaa piti (eläessään) suuta auki ihan samalla tavalla 24/7! :D Oisko ollu purentavika?