"Seppo, Seppo, missä on se Seppo"
Näin lauloi J. Karjalainen vai mikä sen liehulettisen bongonrämpyttäjän nimi nyt olikaan.
Antanette pitkän blågitaukoni anteeksi, jos näin suloisesti anelen:
Ajattelin palata turinoimaan näin äitienpäivän kunniaksi. Äitini on elämäni tärkein tukipilari, leikkikaveri ja maailman kivoin kiusattava. Ilman äitiäni en olisi koskaan saanut tuntea kinkun mehevää makua nystyröissäni. Vielä pahempaa - olisin voinut syntyä possuksi ja joutunut jonkun toisen makunystyröihin.
Äitini oli myös maailman paras äiti muille kissanpennuille kun vielä elimme eläinsuojeluyhdistyksessä. Äitini otti hoiviinsa minun ja sisarusteni lisäksi toisen emän pentuja, ja tästä oli jopa uutinen netissä.
Joten kiitos äiti, kun olet olemassa.
Niin joo. Söin vahingossa sun kukat.
Hei Seppo!
VastaaPoistaOlenkin jo kaivannut kuulumisiasi. Sinä olet kyllä onnen pekka, kun saat elellä mamman hoivissa turvassa pahalta maailmalta. Ja herkulliset äitienpäiväkukatkin olit hankkinut :)
Terveisin ystäväsi Helmi
Miau Helmi!
VastaaPoistaKiva kun jaksoit odotella kuulumisiani. Laiskuus iski. Mutta nyt olen jälleen elämäni vedossa!
Ps. emäntä ei ollut kovin hyvillään, kun vetelin nuo kukat poskeeni. Mutta hei, eikö kaiken vihreän pitäisi olla terveellistä?