maanantai 4. huhtikuuta 2011

Manikyyri

Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin kynnen juuttuminen karheaan mattoon juuri silloin kun ruokakuppiin on ilmestynyt se viikon ainoa kinkkusiivu. Näin minulle kävi tänään. Siihen minä juutuin metrin päähän kiposta ja jouduin vierestä katselemaan siivun katoamista äitini suihin.

Tästä suivaantuneena tein itselleni manikyyrin.



Emäntäkin yritti tunkea kyntensä teroitettavaksi. En minä nyt sentään mikään kynsileikkuri ole!

2 kommenttia:

  1. Mainio blogi kissan elämän kohtuuttomuuksista ja kohtuullisuuksista - Kiitos Seppo. t. Onni

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa, Onni, mukaan seppomaiseen joukkoon!

    VastaaPoista