Tausta oli aikansa elänyt ja tylsä. Taustalle oli saatava jotakin, jota jaksaa katsella päivästä toiseen. Jotakin yksinkertaista, kaunista ja värikästä.
Inspiraation sain eräs aamu herrasväen aamiaispöydässä istuessani. Siinä se tuijotti minua suoraan leikkelelautasella. Paras taustakuva ikinä!

Kissanpäivä sentään, kun vielä sain syödäkseni kyseiset leikkeleet. Siinä tuli äidillänikin kiire aamiaispöytään.